Kirjoittelen alkuun hiukan taustastani ja tämän blogin tarkoituksesta.
Olen ollut jo lapsena ylipainoinen. Yläasteiässä kuitenkin laihduin normaalipainoon. Kuntoilin silloin paljon ja tarkistin syömisiäni. Painon pudottaminen silloin tuntui helpolta. Pysyin normaalipainossa ensimmäiseen raskauteen saakka. Silloin lihoin 25 kiloa! Suurimman osan sain silloinkin karistettua vaunulenkkejä tehden, kunnes aloin odottaa kuopustamme. Jouduin totaaliseen vuodelepoon ja kiloja kertyi taas 20 lisää. Toisen lapsen syntymän jälkeen kilot eivät sitten tuntuneet lähtevän enää millään pois. Pikkuhiljaa sain sentään suurimman osan pois, mutta vielä on matkaa unelmavartaloon!
Olen aloittanut ties kuinka monta kertaa "kuntoilun" ja "parantanut syömisiäni". Lainausmerkit siksi, että kuntoiluinto on kestänyt kuukaudesta ehkä maksimissaan kahteen ja syömisissä olen lipsuillut viimeistään kahden viikon jälkeen. Olen ollut todella selkärangaton ja selitellyt itselleni mitä milloinkin. Jossain vaiheessa jo päätin, että antaa olla, olen sitten pullero lopun ikääni.
Viimeinen pisara oli kuitenkin viimekeväinen Kyproksen matka. Kaikissa valokuvissa näytin huonoryhtiseltä ja pöhöttyneeltä ja mikä ehkä pahinta, ikäistäni paljon vanhemmalta naiselta. Silloin päätin, että enää yhdeltäkään matkalta ei tuommoisia kuvia tule! Rekisteröidyin ilmaiseen Kiloklubiin ja kirjailin muutaman viikon syömisiäni. Huomasin samantien, että moni asia ruokavaliossani oli aivan pielessä, vaikka kuvittelin tietäväni kaiken terveellisestä ruuasta ja siitä miten pitäisi syödä. Lenkkeilemään aloin myös aktiivisemmin. Kunnes sitten sairastuin kamalaan kesäflunssaan ja lenkkeily jäi. Flunssakin parani, mutta "on niin kiire" ja "on niin helle ilmakin" jne. Selityksiähän riittää. Ketä siinä huijaa? Itseään tietenkin.
Sattumalta tässä yhtenä päivänä eksyin Jutta Gustafsbergin blogiin, jota kävin lukemassa jo joskus aiemminkin. Silloin lähinnä arvostelin hänen ulkonäköään ja treenaustaan, mutta en missään vaiheessa sen paremmin lueskellut hänen juttujaan. Nyt kun aloin oikein alusta lähtien lukemaan hänen kirjoituksiaan, niin koin kyllä aikamoisen piston sydämessäni! Näin niissä teksteissä (esim. tässä) täysin itseni, eikä se havainto ollut kovin mukava! Mutta vaikka noiden tekstien lukeminen ajoittain teki kipeää, niin minkä tsempin sieltä sainkaan! :)
Päätin tehdä nyt vihdoin haaveesta totta ja saada sen unelmavartalon. Helppoa se ei tule olemaan ja varmasti taistelen vielä monta kertaa itseäni vastaan niin kuntoilun tökkiessä kuin herkkuhimon vallatessa. Jännä muuten, kun olen pitänyt itseäni aina melko urheilullisena ihmisenä, niin jos nyt ihan totta puhutaan, niin varsinainen sohvaperuna minusta on vuosien varrella tullut. Silti aina lenkin, salitreenin tai kotona treenaamisen jälkeen mietin, miten mahtava olo onkaan!
Niin ja ne mitat tällä hetkellä: Pituus 159 cm, paino 67 kg, vyötärö 83 cm, lantio 106 cm ja BMI 26.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti