lauantai 14. elokuuta 2010

Sadepäivän tylsyyttä

Tänään on satanut ihan kunnolla pitkästä aikaa. Toisaalta ihanaa, mutta toisaalta aika tylsää kun mies on töissä ja lapset haluaisi koko ajan ulos. Ollaan kuunneltu lasten kanssa musiikkia ja tanssittu! :) Edes vähän liikuntaa tällekin päivälle.

Musiikki on aina ollut minulle tärkeää. Erityisesti tykkään kuitenkin kuunnella tarkkaan laulujen sanoja. Eri tunnetilat vaativat erilaista musiikkia! Tänään ollaan kuunneltu mm. Johanna Kurkelan Sun särkyä anna mä en. Niistä sanoista tulee mieleen pienen poikamme syntymä. Hän syntyi keskosena ja joutui olemaan sairaalassa jonkin aikaa. Eräänä päivänä olin ollut yksin sairaalassa katsomassa häntä kun mieheni oli tyttäremme kanssa kotona. Ajelin kotiin ja radiosta tuli tuo Johanna Kurkelan biisi. Oli pakko pysähtyä tien varteen itkeä tihrustamaan hetkeksi. Olin yrittänyt olla itse tuossa tilanteessa niin kovin vahva, vaikka oikeasti koskaan en ole tuntenut itseäni avuttomammaksi. Onneksi meidän pieni sisupussi vahvistui ja pääsi kotiin. Ja on nyt varsinainen touhupetteri. Asiat ei voisi paremmin olla! :)

Vielä musiikista. Ollaan myös kuunneltu tänään Tuure Kilpeläisen uutta levyä. Itkettävän ihania sanoituksia! Mutta nyt ulos, sade lakkasi! :)

1 kommentti:

  1. Johanna Kurkela osaa kyllä tulkita herkkyydellä kappaleita. Ihanaa. Niihin sanoihin jää helposti kiireisenäkin päivänä kiinni.

    VastaaPoista